"Kallista on.... mutta pakko ne on hoitaa"

6.7.2023

Minibulletin nro 2:ssa Anne Erikssonin kirjoittama artikkeli ”Kallista on…mutta pakko ne on hoitaa” nostatti kohua ja kuohuntaa ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa.

 
Anne Eriksson kirjoitti rodussamme esiintyvästä purentavikojen yleisyydestä ja kuinka tämä vika tulisi ottaa huomioon, niin hoidon tarpeellisuudessa kuin myös ensi vuonna voimaan tulevan eläinten hyvinvointilain mukaan jalostuksessa, jolloin vakavan purentavirheen (esim. kapean alaleuan aiheuttamat purentavirheet) omaavan koiran jalostuskäyttö ei ole hyväksyttävää. 
Artikkelissa siteerataan jo edesmennyttä bullterrierikasvattajaa Tom Horneria, kuinka hän näki jo 90-luvulla purentaongelmat ja keinon, kuinka niitä voisi tulevaisuudessa välttää. Toimiin ei kuitenkaan aktiivisesti ryhdytty ja 30 vuotta on kulunut. Tänä päivänä ei se onnistu enää 1–2 sukupolven aikana, mutta parhaansa on kuitenkin yritettävä. 
Tämä artikkeli olisi voinut olla minkä tahansa rotuisesta koirasta, niin yleisiä nämä purentaviat tänä päivänä ovat. Jokainen kasvattaja tietää, oli kyseessä sitten hyväpurentaiset vanhemmat, voi jälkikasvun purenta olla niin hyvää kuin huonoa, mutta tärkeintä olisikin jo alkujaan raakata ne huonoimmat suut jalostuksesta ja käyttää leveäleukaisia ja hyväpurentaisia koiria. Lopuksi vielä ristiä kädet kyynärpäitä myöten ja toivoa parasta. 
Ohessa kyseinen artikkeli, ja linkkejä, joihin artikkeli perustuu.

Yhdistyksemme suositus on yksinkertaisesti, että kasvattajat noudattavat Kennelliton jalostustrategiaa, rotumme Jalostuksen Tavoiteohjelman suosituksia sekä tulevaa Eläinten hyvinvointilakia.

Anne Eriksson on toiminut bulterrierien parissa yli kolmekymmentä vuotta, kasvattanut bullterrierejä sekä toiminut ja toimii edelleen useissa jalostustoimikunnissa. 


Yhdistyksen toimikuntiin voi vuosikokouksessa ehdottaa jäseniä, mutta hallitus tarvittaessa valitsee eronneiden tilalle uusia ja tarvittaessa täydentää kaikkia toimikuntia. 

Ohessa myös kyseinen artikkeli ja muutama linkki, joihin se pohjaa. 
Kukin muodostakoon oman mielipiteensä. 

Kallista on…mutta pakko ne on hoitaa


Uusi eläintenhyvinvointilaki astuu voimaan ensi vuonna ja lakiin tulee huomattavasti enemmän tiukennuksia koskien koirien jalostamista. Esimerkiksi sellainen koira, jolla on jokin sellainen vika tai sairaus, joka katsotaan perinnölliseksi, niin sellaisen koiran käyttäminen jalostukseen tulee olemaan kiellettyä. 

Kääpiöbullterriereissä tulee ensisijaisesti mieleen väärin kasvaneet alakulmahampaat. Suomessa useat kasvattajat ovat tästäkin huolimatta astuttaneet purentavian omaavat narttunsa ja jopa sellaisella uroksella, jolla on sama vika!? Uroksen omistajille ulottuu myös vastuu minkälaisen koiransa astutukseen antaa.

Tällaisesta pentueesta ostavalle  on sanottu, että ”eihän koskaan voi tietää mitä vikoja koiraan voi tulla” ja sillä kuitataan itselleen olevinaan vapautus kaikesta vastuusta. Siitä, että vanhemmilla on toisella, tai pahimmassa tapauksessa molemmilla  purentavika useinkaan ei mainita. Tai jos mainitaan korkeintaan vain, että tämän rotuisella enemmistöllä esiintyy purentavirhettä, se ei poista myyjän vastuuta.   

Kuuluisa bullterrierikasvattaja ja ulkomuototuomari Tom Horner kirjoitti jo vuonna 1991 bullterrieripalstalle Dog World lehteen: 

”Purennat ovat suurin huolenaihe rodussa. Jos koiralla, jolla on väärä purenta jalostetaan, sen jälkeläisille tulee väärä purenta. Kasvattajien tulisi metsästää kaukaa ja laajalta alueelta koiraa, jolla on normaali purenta eikä käyttää vääräpurentaisia yksilöitä. Pään malli rodulla on tänä päivänä jo niin hyvä, että jalostusmateriaalia on paljon enemmän käytettävissä. Vain purentavirheiden totaalinen poisrajaaminen jalostuksesta auttaa poistamaan tämän vian. Tämä tarvitsee niin kasvattajien kuin tuomareiden yhteistyötä. Voi mennä yksi tai kaksi sukupolvea päästä tästä ongelmasta eroon, koska vika on niin laajalle levinnyt rodussa. Päättäväisyys on ainoa keino saada stoppi tälle erittäin vaikealle vialle. Päättäväisyydellä saatiin myös aikaan nämä hyvän malliset päät mitä tänä päivänä nähdään. Vain yhteisellä määrätietoisuudella voi viasta päästä eroon ja kasvattajien ja tuomareiden tulisi tämä muistaa. Valitettavasti nykyään näkee rodun tuomareita, jotka eivät voi vastustaa upeaa päätä ja nostavat sellaisen kärkeen välittämättä siitä, mitä muita virheitä koiralla voi olla.”

Kun pentu kasvaa ja maitohampaiden tilalle kasvaa uudet hampaat, jotka näyttävät menevän suoraan kohti kitalakea omistaja huolestuu. Pennun tehosterokotuksilla eläinlääkäri voi huomauttaa hampaiden virheasennosta ja kehottaa omistajaa tarkkailemaan hampaiden kasvua. Kun omistaja huolestuneena tästä soittaa kasvattajalle on kasvattajalla usein antaa ohje; leikitä sitä pentua suurehkolla kumipallolla ja taivuttele kulmahampaita ulospäin päivittäin, niin ne saattaa korjaantua!? En usko ja tiedän kokemuksesta, että tällä paljon käytetyllä ohjeella voi olla suunnilleen sama vaikutus, kuin sillä, että ”koira tulee sokeaksi kun se syö sokeria”, koira tulee korkeintaan lihavaksi.  

Jos kulmahampaat jäävät virheasentoisiksi ja alkavat haitata koiraa. Sen syöminen voi vaikeutua, hampaat painavat kolot kitalakeen jonne alkaa kerääntyä ruoan tähteitä ja roskaa, koiralle voi tulla myös kipuja sen sulkiessa suunsa.  Pahin skenaario on, että kulmahammas kasvaa niin pitkäksi, että se voi jopa puhkaista kitalaen katon, jolloin suora yhteys syntyy kallon sisään. 

Kulmahampaat pitäisi hoidattaa eläinlääkärillä tai ainakin käyttää tarkistuksessa, että nähdään mikä hoito olisi tarpeellista. 

Vaihtoehtoja on muutama; tehdä pulpa-amputaatio missä hammas lyhennetään ja täytetään, tai sitten alakulmahampaan tai hampaiden lyhentäminen tai poisto. Poistamista eläinlääkärit eivät mielellään tee, sillä se heikentää ja voi vaurioittaa koira alaleukaa.

Entäs sitten se operaation hinta, vakuutus ja mahdollinen korvaus? 

Vakuutusyhtiöt eivät korvaa yleensä kuin silloin, kun hammas on vaurioitunut (katkennut, haljennut tms.) ja oikomishoitoja tai virheasentoisten hampaiden korjauksia ei korvata. Entä sitten onko kasvattaja korvausvelvollinen? Se riippuu siitä onko kasvattaja nk.elinkeinonharjoittaja. Kuluttajalaissa myös määritellään koiria kasvattavan korvausvastuu melko tarkkaan. 

Ja ainahan ostajalla on mahdollisuus viedä asia ratkaistavaksi tuomioistuimeen. Mikäli samanlainen vika esiintyy jo myös pennun emällä, voi olla kasvattajalla vaikea saada vapauttavaa päätöstä korvauksesta, jos oikeus katsoo kasvattajan teettäneen tietoisesti sellaisella koiralla pennut jonka purentavika voi periytyä.

Hampaiden hoito on kallista. Kysyin kolmelta hampaisiin erikoistuneelta klinikalta hinta-arvioita:

FISKARSIN ELÄINLÄÄKÄRI

Pulpa-amputaatio 900–1000,- kontrolli rauhote + rtg n.200-300,-.

EVIDENSIA TAMMISTO

Pulpa-amputaatio 1 hammas 1000,- 2 hammasta 2000,-, kontrolli rauhoite+rtg n.300-400,-.

ANIDENT VEIKKOLA

Pulpa-amputaatio 1000-1500,-, kontrollit 3 ja 9 kk välein n.200-300,-.

Kaikki klinikat suosittelevat korjattujen hampaiden kontrollia aina vuoden välein.

Kääpiöbullterrierin pentu maksaa n.2000-2500,- ja hyvässä lykyssä pennun purenta vaatii vielä myöhemmin kalliin korjauksen, niin koiran hinta äkkiä tuplaantuu.

Kaikki periytyy ja mikään geeni ei putoa pois matkalla.

Nähtäväksi jää moniko kasvattaja rohkenee vielä käyttää kulmahammasvikaisia koiriaan jalostukseen uuden lain voimaan astumisen jälkeen. 

Vielä varteenotettava vinkki: pitäkää yhden pennun hinta ”korjauskassana” ja tukekaa vapaaehtoisesti mikäli näihin hampaiden korjauksiin pennun kanssa joutuu.

Anne Eriksson


Kuka oli Tom Horner? Lue tästä
https://bin.yhdistysavain.fi/1603951/k408xUurysjVYMHcFxNZ0Zeu0W/Tom%20Horner%20ulkomuototuomari%20kasvattaja%20ja%20kolumnisti.pdf

  -kirjoituksia Dog World lehdestä vuosien varrelta:
https://www.dogjudging.com/wp-content/uploads/2014/08/It-seems-to-me-...-di-Tom-Horner.pdf

Luonnonvarakeskus: Eläinjalostukseen liittyvän eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanon tehostaminen : Osa III: Koiranjalostuksen ongelmat ja valvontakriteerit 

 5.4. Hampaisto ja suu, sivut 50-57.

https://www.kuluttajaliitto.fi/blog/2019/12/05/koiranmyyjan-kova-vastuu/?fbclid=IwAR3TeDHTs3X3bi1RPOEHmPAbUY3_cAHSFUgdgeoa0IizR2kVMk8gL9OKybg


https://sksk.fi/wp-content/uploads/2019/09/KasvattajanVastuuVerotus.pdf


Joskus alakulmahampaat voivat sijaita hyvinkin keskellä alaleukaa ja aiheuttaa ihan kauhean tulehduksen ja tuhon kitalaen alueelle. Kun alaleuka on jo valmiiksi kapea ja pikkuinen, alakulmahampaiden lyhennys ja pulpa-amputaatio saattaa olla parempi vaihtoehto kuin alakulmahampaiden poisto.

Ylläoleva kuva seuraavan sivun artikkelista
eläinlääkäri Marja Hassi: "Pulpa-amputaatio Vital Pulp Therapy"

Ote tekstistä: 
"Purentavika, jossa alakulmahammas puree kitalakeen, on kivulias ja johtaa usein oronasaalifisteliin eli suu- ja nenäontelon välisen luun tuhoutumiseen ja yhteyden aukeamiseen. Tämä taas altistaa ylähengitystulehduksille, jotka voivat oireilla esim. niiskutuksella. Pulpa-amputaatio on hyvä vaihtoehto alakulmahampaiden poistolle ja hyvä jatkohoito silloin, kun kruununpidennykset eivät ole onnistuneet tai niitä ei syystä tai toisesta voi tai kannata laittaa. Onnistumisprosentti lienee 92–100 % välillä, kun hampaan lyhennys, pulpa-amputaatio ja paikkaus tehdään tarkoituksella ja puhtaissa olosuhteissa."